Christchurch 7.11.2014

Perjantai 7.11.2014 klo 8.58 - Jaana

Aamulla lähdettiin poutaisessa, mutta ei kovin aurinkoisessa säässä ajamaan Kaikourasta kohti Christchurchia.  Koska tavoitteena on nähdä monta erilaista paikkaa, niin valitsemme sen pienemmän tien takaisin.  Sen, jonka pelkäsin olevan kovin mutkikkaan ja mäkisen.  Mutta ei sitten ollutkaan.  Tie kulki suurimmaksi osaksi vourten välisessä laaksossa.  Matkalla pysähdyimme ottamaan kuvia tuon tuostakin.  Tämä tien varrella oli lammastilojen lisäksi saksanhirvitiloja, joissa kyseisiä eläimiä kasvatetaan aidatulla laitumilla.  Juha otti yhdeltä laitumelta kuvan, mutta hirvet olivat aika kaukana.

Eteläsaarella sijaitsee Uuden Seelannin korkein vuori, jonka korkeus merenpinnasta on 3754 metriä.  En vielä tiedä, käymmekö siellä. Todennäköisesti.  Tänään kuitenkin kävimme katsomassa Mt. Lyfordia, jonka korkeus on 1747 metriä.  Siis kaksi kilometriä vähemmän kuin tämän saaren korkeimman vuoren ja sekin näytti jo korkealta.  Näin keväällä siellä ei tietenkään ollu mitään toimintaa.  Matkalla näimme kuitenkin samantyyppisiä loma-asuntoja, mitä Suomessa voi nähdä Ylläksellä tai Levillä tai vastaavassa hiihtokeskuksessa.  Alhaalla isomman tien varressa oli kahvila, jossa joimme kahvit.  Juha kysyi kahvilassa olleelta tytöltä, mikä aika on ruuhkaisin ja tyttö vastasi, että "talvi".  Sitten kuitenkin lisäsi heti perään, että hän on ollut täällä vain reilun kuukauden.  Oli kuulemme kotoisin Tsekeistä.  Taitaa olla monen nuoren naishenkilön toivemaa, Aucklandissahan tapasimme ruotsalaistytön.

Matka sujui hyvin.  Vähän ennen Christchurcia otettiin navigaattori käyttöön.  Hyvin osasi opastaa meidät perille.  Tarkoituksella valittiin campervan parki, joka on lähellä keskustaa, niin päästään bussilla tai taksilla.  Tästäkin menee bussi suoraan keskustaan.

Kun varasin autoa kesän alussa Kilroy Travelista, niin minua palvellut nuori nainen varoitteli, että Christchurchin keskusta on surkeassa kunnossa vuoden 2010 maanjäristyksen jäljiltä.  Ja vaikka maanjärjistyksestä tulee kuluneeksi tässä kuuss neljä vuotta, jälleenrakennus on todella vasta alkamassa.  Esimerkiksi keskustan isot ja korkeat hotellit olivat pystyssä, mutta käyttökiellossa sortumisvaaran takia.  Laitan keskustasta kuvia tuonne kuvasivulle.  Maan toiseksi suurimman kaupungin keskusta on todella kuollut. Kaupat olivat konteissa.  Töitä riittää vaikka kuinka monelle rakentajalle.  Tässäkin parkissa asuu monta raksamiestä.

Huomenna mennään Farmers' marketeille ja kasvitieteellisen puutarhaan.  

Tuula kysyi, ovatko vuoret yhtä jylhät täällä kuin Norjassa.  Minun täytyy tunnustaa, että en ole nähnyt Norjan vuoria, mutta Juhan mielestä vuoret eivät olisi täällä niin jyrkkiä kuin Norjassa.   Mutta lumihuippuisia ne täälläkin on.  Ja Hannele, ei käyty uimassa.  Hyvä, kun laivan sisällä tarkeni olla ja meillä oli pitkät kalsarit jalassa ja villakäsineet.  Juhalla oli kyllä lämmin, mutta se johtui siitä merisairaudesta, silloin kuulemma kehon lämpötila nousee.

Helena, sinä varmaan saisit hjärtslaagin, jos näkisit mitä mössöä täällä syödään.  Eilen meillä oli purkista valmista spaghettia ja jauhelihaa paistettuna siihen joukkoon.  Mahdollisimman vähällä astiamäärällä pyritään selviämään ja mahdollisimman täyttävää.  Ravintolassa syöminen on täälläkin melko kallista, joten omilla eväillä on tultava toimeen.  Huomenna meinataan keittää perunoita, mutta ne on niin isoja, että kokonaisina ne ei mahdu mihinkään meidän kattiloista, vaan täytyy puolittaa.  Toivottavasti huomenna on paljon maistissa tarjolla.

Vuodet vierii

Keskiviikko 22.8.2012 klo 20.57

Uskomatonta.  Näitä sivuja on käyty lukemassa yli 7000 kertaa ja jopa ihan viime päivinä.  Mahdatte olla pettyneitä, kun en ole päivittänyt näitä pitkään pitkään aikaan.  Ei siis voi olla totta!  En edes itse ole käynyt näillä sivuilla, en todella muista, koska.

Paljon on vettä virrannut erinäisissä vesistöissä siitä kun viimeksi olen kirjoittanut.  Lapset ovat kaikki täysikäisiä ja itsellekin viisikymmentä ikävuotta tulee täyteen jo ensi vuonna. 

Töissä pakerretaan yhä samaisessa vakuutusyhtiössä, toimenkuva vain on muuttunut vuoden 2010 aikana.  Vuoden 2011 syksyllä aloitin oikeustieteen opinnot Itä-Suomen avoimessa yliopistossa ja nyt keväällä pääsin tutkinto-opiskelijaksi.  Tavoitteena on saada hallintotieteen maisterin paperit käsiini.

Maata viljellään edelleen, sehän se toiveammatti on ollut nuoresta lähtien.  Nyt näyttää siltä, että ei me ihan niin parjattu ammattikunta enää olla kuin aiemmin.  Lähiruokaa arvostetaan ja erilaiset ruokakriisit ympäri maailmaa auttavat arvostamaan sitä, että lähellä tuotettu ruoka on myös huoltovarmuutta. 

Eurooppaa ravistelee talouskurimus, kättä väännetään yhteisvaluutan puolesta ja vastaan.  Aika metkaa tämä markkinatalous, hetkessä ovat kadonneet Nokiankin loiston päivät ja mijardööreistä on tullu pelkkia miljoonaomaisuuden omistajia.  Tässäkin minua eniten surettaa ne tavalliset kansalaiset Kreikassa ja Espanjassa ja ehkä vähän Italiassakin, vaikka se maa ei oikein koskaan ole suosikkini ollutkaan.  Vaikka olenkin yhteiskunnallisesti valveutunut, on minun ihan oikeasti vaikea käsittää, mitkä on ne markkinavoimat, jotka vinouttavat talouttamme.  Ja mikä ja missä on se lääke, joka tämän tilanteen saisi parantumaan.  Taloustieteilijöiltä tulee ristiriitaista viestiä ja jos he ovat hukassa, niin miten tavallinen ihminen ei sitten olisi?

En edelleenkään ole naamakirjassa enkä missään muussakaan sosiaalisessa mediassa.  Olkoon nämä kotisivut paras yritykseni tällä informaatiotekniikan saralla.  Töissä kirjoittelen pikaviestejä työkavereiden kanssa.  Ai niin, muistatte varmaan siskoni, jonka opiskelun aloittamisesta kirjoitin.  Hän oli Englanissa kolme kuukautta työharjoittelussa ja minä hankin koneelleni skypen, että sain jutella hänen kanssaan livenä. Jopa Juha opetteli sen käytön,kun olimme vapun aikaan siskon luona käymässä.  Fossiilit rulettaa.

Ajattelin jo , että lopetan näiden kotisivujen ylläpidon, mutta taidan vielä pohtia hieman, että jatkaisinko.  Mitäs mieltä te olette?  Olen joskus aikaisemminkin kysynyt lukijoilta jotain, mutta vastausta ei ole tullut.  Jos ei yksikään teistä lähetä palautetta oheisen yhteydenottolomakkeen kautta, niin sitten lopetan.  Kuten olen sanonut, viestiä voi lähettää nimettömänäkin.  Aikaa on muutama viikko.  Katellaan mitä tapahtuu.

Vaalityö

Sunnuntai 28.9.2008 klo 9.38 - Jaana

Olin eilen muiden keskustalaisten kanssa torilla.  Olihan siellä muutkin ryhmät.  Ehdokkaan perustyötä on seistä näkyvillä, vaikka kukaan ei olisikaan kiinnostunut juuri sinusta.  Itse tunnen nummelalaisia huonosti johtuen siitä, että olen asunut kirkolla ja Olkkalassa.  Siksi olisi ollut kiva, että joku olisi käynyt kysymässä mielipiteitäni jostakin asiasta.  Ilmapallojen jako ja mehujen tarjoilu on ihan kivaa, mutta keskustelu vielä mukavampaa.  Seuraavalla kerralla, kuntalaiset hei, tarttukaa rohkeasti hihasta ja pistäkää ahtaalle.  Kävin kaupassa siinä välillä ja kun katselin marketin pitkiä kassajonoja, ajattelin, että tännehän sitä vaalityötä pitäisi tulla tekemään.  Viime kunnallisvaaleissa äänestysprosentti ei ollut kovin korkea.  Mietin siinä jonottaessani, että onko nykysysteemi hyvä?  En itse kuitenkaan keksi mitään fiksumpaa.  Tähän meidän on tyytyminen.  Mietin myös, onko äänestämättä jättäminen merkki siitä, että yli 40 % kuntalaisista ei löytynyt sopivaa ehdokasta vai eikö yksinkertaisesti oman kotikunnan asiat kiinnosta.  Toivottovasti Vihdissä toteutettava sähköinen äänestys lisäisi äänestysaktiivisuutta tällä kertaa.

Itseltäni aktiiviseen vaalityön tekemiseen tulee pakollinen tauko.  Varasin jo kevättalvella 20-vuotishääpäivän kunniaksi matkan Kyprokselle.  Isäntä tosin harmittelee, että pitääkö sitä nyt lähteä, kun syystyöt on kesken. Hyvä lähtökohta reissulle. Toivottovasti kuitenkin pystymme rentoutumaan ja nauttimaan kauan kaivatusta lomasta.