Eilen tiistaina oli ympäristölautakunnan kokous.  Yleensä yritän olla paikalla ajoissa, mutta nyt ruuhkat taas viivyttivät Espoon päässä ja myöhästyin muutaman minuutin.  Onneksi olin varauntunut ja soittanut varapj:lle, että aloittakaa vain, tulen kyllä.  Esityslista lyheni kyllä merkittävästi, kun asialistalta vedettiin 10 asiaakohtaa pois.  Mutta siitä huolimatta olin vasta puoli kymmenen aikaan illalla kotona.  No, tähän on totuttu.

Siitä huolimatta, että meillä oli "lyhennetty" lista, käsittelimme tärkeitä asioita.  Eilen meillä oli vuorossa ensi vuoden kaavoitusohjelma.  Olen nyt istunut kyseisessä lautakunnassa 12 vuotta ja vuosi vuoden jälkeen kaavoitusohjelma on lyhentynyt lyhentymistään.  Ja keskittynyt keskittymistään.  1990 -luvun alkupuolella Vihdin kaavoitus ei edennyt minnekään.  Kaavoja palloteltiin kaavoituksen ja valtuuston välillä kera tulikivenkatkuisten terveisten.  Vasta 1995 vuoden henkilöstövaihdoksen jälkeen kaavoitukseen saatiin uutta puhtia.  Tuolloin aloitettiin kaavojen vuorovaikutusmenettely.  Tämähän tuli vuoden 2000 uusitun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti pakolliseksi.  Vihdissä oltiin siis edellä aikaansa.  Vuorovaikutusmenettelyssä merkittävämmät kaavat esitellään yleisölle.  Kaavan tarkoitus, merkinnät ja merkitys esitellään kaavan laatineen viranhaltijan toimesta.  Yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja antaa suoraa vastinetta.  2000 -luvun alkupuolella näitä kaavatilaisuuksia oli melko runsaasti ja niissä kävikin asukkaita kiitettävästi.  Tilaisuudet pyrittiin myös pitämään lähellä kaavoitettavaa aluetta.  Nyt olemme pitäneet niitä vähemmän, mutta pidetty on kuitenkin.  Paikalla on ollut vain harmillisen vähän kuntalaisia ja vielä harmittavan paljon vähemmän luottamushenkilöitä, tarkoitan lähinnä valtuutettuja.  Kaavoituksesta puhutaan kuitenkin juhlapuheissa syvällä rintaäänellä kunnan tärkeimpänä suunnitteluvälineenä.  Kaavoista valittaminen on kuitenkin vähentynyt suorastaan minimiin.  Ja en nyt tarkoita, että nyt jonkun täytyisi ottaa elämäntehtäväkseen kaavavalitukset. Hyvä vain, että etukäteiskuuntelulla pystytään viemään asioita nopeasti eteenpäin.  Tiedän kuitenkin, että tälläkin hetkellä työn alla on kaavoja, joista varmaan vielä tulevaisuudessa keskustellaan. 

Käy tutustumassa kunnan kaavoitussivuilla.

Kylien keskusta-alueiden kehittämiseen ei välttämättä tarvita raskasta oikeusvaikutteista osayleis- ja pienipiirteistä asemakaavaa.  Kylien taajamaa voitaisiin "tiivistää" etsimällä rakennuspaikkoja tyhjiltä alueilta.  Rakennusjärjestyksen pitäisi sallia myös pienemmälle kuin viidentuhannen neliön tontille rakentamisen.  Ei kaikki kaipaa takapihan metsää ja hehtaarisotalla nurmikkoa.  Jos rakennuspaikka sijaitsee yleisen tien varrella, hyvin voitaisiin sallia pienemmällekin tontille rakentaminen.  Mielestäni tällaista "kyläkaavoitusta" voitaisiin tehdä vaikkapa opiskelijatyönä tai palkata joku vastavalmistunut.  Meillä on tietyillä alueilla hajarakentaminen jo niin voimakasta, että ensimmäinen uusi alueelle laadittava kaava voisi olla suoraan asemakaava.  Kylämaisemaa voidaan kehittää myös rakentamlla.  Oletko samaa mieltä?