Ajattelin jatkaa tätä blogin kirjoitusta vielä näin vaalienkin jälkeen. Toivottovasti joku edes lukee tätä. Tänään ainakin oli neljä kirjautumista, siis kolme muuta itseni lisäksi, kiitos siitä.
Kovasti on tiedotusvälineistä kohistu uusintavaaleista. Vaikka Vihdissäkin 122 äänestä on epätietoisuutta, ei minusta pitäisi pitää uusia vaaleja. Onhan toki todennäköistä, että osa noista hutilyönneistä on tahattomia ja ihmiset kuvittelevat äänestäneensä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että osa on ollut ihmisten kokeilua sähköisellä äänestämisellä ja sitten homma on vaan jätetty kesken tai protestoitu. Ihan kuin lippuäänestyksellä olisi äänestetty Aku Ankkaa tai Mikki Hiirtä tai jotain muuta vielä hävyttömämpää. Kansa on puhunut ja sillä sipuli. Uusintavaalit tulevat kalliiksi ja voi vielä käydä niin, että äänestysaktiivisuus kuitenkin laskee. Tiedä häntä. No, hallinto-oikeus suuressa viisaudessaan tämän päätöksen tekee.
Vaalien jälkeistä elämää on, se on tullut todistetuksi. Työelämä on tällä hetkellä hektistä, mutta mielenkiintoista. Pikkuhiljaa alkavat myös maatilan kiireisimmät ajat olla tältä vuodelta ohi. Rospuuttoajat ovat edessä, käperrytään odottamaan talvea. Käytiin viikonloppuna mökillä. On tainnut jäädä kertomatta, että meistäkin tuli onnellisia kesämökin omistajia elokuussa. Moksijärven saaresta saatiin ostettua pieni kesäpaikka. Kerran ollaan ehditty käydä saunomassa. No, nyt käytiin viimeisen kerran tältä vuodelta. Vietiin hiirille syötävää, yritettiin puhdistaa vesikourut ja vedettiin vene maihin. Järven pinnasta huomasi, että vettä on lokakuun aikana tullut. Ihan selkeästi oli vesi noussut. Kotona mittari näyttää toukokuun, mutta käytännössä kesäkuun alusta alkaen sataneen yli 350 mm vettä. On tämä kuluva vuosi ollut aika sateinen. Olisiko ensi vuosi vähän kuivempi? Toivottovasti.
Jatkan tätä blogin kirjoittamista eri aiheista. Kunnallispolitiikasta tai sen vierestä. Kommentteja saa vapaasti lähettää. Ihan tuiki tuntemattomanakin. Sähköpostiinkin viestit tulevat juuri sillä nimellä kuin itse haluatte.