Töissä ollaan keskusteltu vaalikoneista.  Eri kunnissa asuvat ovat etsineet koneiden kautta ehdokkaita itselleen.  Sitten on yhdessä tuumin ihmetelty, miten tuo ehdokas on nyt sitten se paras?!  Innostuin minäkin kokeilemaan. Olen vastannut Hesarin, Ylen ja lehtiyhtymän vaalikoneisiin.  Tein ekan.  Yllätys yllätys, olin itselleni vasta toiseksi paras ehdokas.  Paras oli mies ihan toisesta puolueesta.  Mietin, että kaksi viikkoa vastasin näin ja nyt näin.  Mutta sitten huomasin...olin kiireessä laittanut täpän ihan väärään kohtaan, siis nyt.  Kysymyksessä oli kysymys oikeudesta kunnalliseen päivähoitoon, jos toinen vanhempi on kotona.  Mielipiteeni on, että jos toinen vanhemmista on kotona eikä työskentele siellä, ei olisi oikeutta viedä lasta joka päivä hoitoon.  Kunnan pitäisi kuitenkin järjestää mahdollisuus saada lapsi tilapäishoitoon, jos vaikka toinen vanhemmista joutuu sairaalaan eikä muuta mahdollisuutta lapsen hoitoon ole. 

Monet tuttavat ovat sanoneet myös, etten ole ollut heidän ykkössuosikkinsa vaalikoneessa.  Suurimmaksi eron muodostajaksi epäilen edellisen kysymyksen lisäksi kysymyksiä Ideaparkista (en kannata), vanhusten kotihoidosta (kannatan palveluasumista) ja kunnallisveron nostamisesta, jos rahat eivät riitä (kannatan). 

Ideparkiin olen ottanut kielteisen kannan lähinnä siksi, että asia on valmisteltu huonosti.  Varsinkin maan lunastaminen pakolla ei sovi minun maailmaankuvaani.   Jos aluetta halutaan kehittää, sinne olisi voinut suunnitella kevyttä teollisuutta.  Ideparkissa kaavoitetaan tuhansille autoille hukkaneliöitä.  Jos joku haluaa viettää vapaa-aikansa osto"paratiisissa", minun puolestani ihan vapaasti, en sinällään vastusta yrittämistä.

Olen usein miettinyt, että hehkutamme vanhuksiemme puolesta, että kotona asuminen on paras vaihtoehto.  Olen toista mieltä.  Joillekin hyväkuntoisille vanhuksille kotona asuminen on varmastikin parasta, mutta esimerkiksi huonokuntoiset vanhukset, jotka eivät pääse liikkumaan, voivat joutua viettämään samassa asennossa monia tunteja.  Ruoan saanti voi olla heikkoa, yksinäisyys vaivaa.  Olen törmännyt tähän omassa lähipiirissäni.  Palveluasumisessa vanhuksilla voi olla oma huone/huoneisto, mutta toisaalta he voivat osallistua yhteiseen ruokailuun, järjestettyyn liikuntaan ja vaikka vain katsoa televisiota yhteisissä tiloissa.

Kunnallisveroa on Vihdissäkin viimeaikoina jouduttu nostamaan pariin kertaan.  Kun palkankorotukset ovat lähes 10 % tai ylikin, haikailu 17 % kunnallisverosta on elettyä elämää. Useammat kunnat joutuvat katsomaan silmiin sitä tosiasiaa, että 20 % raja rikkoutuu lähivuosina.  MUTTA kunnallisveron noston lisäksi on toteutettava myös muita säästötoimia, jos rahat eivät riitä.  On tingittävä palveluista ja tietyistä palveluista perittäviä taksoja on nostettava.  Talouden saattaminen tasapainoon on tuskaisen vaikeata ja sitä ei tehdä nopeasti.  Nykypäivänä kustannukset tuntuvat karkaavan käsistä.  Vihdissäkin eletään jo joillakin toimialueilla kädestä suuhun.  Koulukirjoja kierrätetään, keksitetään isoihin yksiköihin.  Joskus voi olla vaikea enää säästää mistään.

Olisi kiva, jos joku vastaväittelisi kanssani.  Kertoisi, mistä otetaan rahaa, jos ei haluta nostaa kunnallisveroprosenttia.  Miksi Ideapark pitäisi rakentaa ja olenko väärässä siinä, että vanhusten on parempi asua palvelutalossa kuin kotona.  Herätkää hei!